Mitä jäi käteen Digitaalinen palveluliiketoiminta -kurssilta?
Viimeinen virallinen lähiopetuspäivä takana. Matka oli myrskyinen ja kivikkoinen mutta perille päästiin ehjin nahoin. Taistelu ei ole vielä ohi, joten..
Tunnilla puhuttiin siitä, kuinka oppimista ei tapahdu ilman tunteita. Tarvitaan seuraavia tilanteita, jotka mahdollistavat oppimisen.
Vaara
Huumori
Epäonnistumiset
Todennäköisesti tämä blogi ei aiheuta vaaratilanteita mutta ehkä kirjoituksen totaalinen epäonnistuminen voi synnyttää humoristisen naurahduksen ja sitä kautta pilkahduksen huumoria. Jos se tapahtuu, saattaa myös lukijakin oppia jotain päästessään tämän blogin loppuuin.
Tallensin 30s videon siitä, mitä opin kurssilla. Lisäsin filtterin ja laitoin musiikkia mukaan. Herra M, Toivottavasti tämä riittänee tällä erää.
Tässä vielä opit kiteytettynä tekstiksi:
1. Ymmärtäkää se hetki
kun te tuotatte arvoa asiakkaalle
Ota talteen se hetki ja jaa sitä
Kohtaan yksi en ole varma pitikö tietoa jakaa vaiko hyödyntää. Älä
kuitenkaan suoraan ainakaan jaa sitä kilpailijalle. Mutta ota se tieto
haltuun, typistele sitä, kerro siitä tiimillesi ja tee siitä jotain
isoa.
2. Sinun ajattelusi ei
jalostu ilman toista ihmistä.
Lue kirjoja, blogeja ja keskustele toisten kanssa. Ilman toisia ihmisiä olet vankina omien ajatuksesi kanssa. Ajatukset jäävät vain haaveiksi ja ideat eivät jalostu innovaatioiksi. Mausta ajatuksia uusilla mausteilla.
3. Millaiselle me
altistutaan, sellaisiksi me tullaan
Olemme tapojemme orjia ja vain rikkomalla rohkeasti tapojamme voimme löytää itsestämme täysin uusia taitoja ja osaamisia.
Sitten viimeisiä kappaleita. Kävimme kurssilla läpi monia eri aiheita kuten SEO, SEM, Spämmäily, Inbound ja Push Markkinointi. En halua kuitenkaan tehdä tästä liian pitkää, joten aloitan loppupuheenvuoroni tästä.
Valitsin kurssin, koska kuvittelin sen olevan helppo nakki. Olin väärässä ja hyvä niin. Jos haastetta ei olisi ollut mukana, niin olisiko tapahtunut mitään oppimista? Juoksen ensi toukokuussa maratonin ja taistelen itseni maaliin asti samalla raivolla kuin tämän kurssin kanssa.. Ja niin kuin kurssillakin mainittiin
"Its all about the journey".
Sanotaan, että tämä oli yksi niistä kursseista, joka tulee jäämään mieleen YAMK -ajoilta.
Tähtien sota viittausesta riippumatta kello on 21.14 perjantai-iltana. 2h 46min aikaa palauttaa toinen blogipostaus, jos oikein muistan. Ehkä kerkeän vielä. Avaan oluen. Tästä tää lähtee.
Toinen lähiopetuskerta takana ja suurin työtaakka takana. Tulee mietittyä, että mitä h*lvettiä sitä juuri äsken tapahtui mutta ehkä parempi hieman käydä läpi mitä toisessa tehtävässä tapahtui.
Toisessa tehtävässä tarkoituksena oli luoda uusi liikeidea museoihin, jolla nuoret aikuiset saataisiin takaisin museoihin. Opettajan toiseen tehtävään oli jälleen tiukka aikataulu, joka koostui useammasta eri tehtävästä. Pääsi jälleen luomaan uutta; lyhyitä ja pitkiä ideoita, ja siihen päälle raapustettiin vielä business model canvas & service logic business canvas. Ennakkotehtävästä saadun kokemuksen perusteella oppi kuinka ne nallekarkit oikein jaetaan ja se antoi suunnan tälle tehtävälle. Älä vakuuta opettajaa, vakuuta opiskelijat, vakuuta johtoryhmä.
Millainen vaikutus tehtävien suorittamiseen tulee, kun tehtäviä ei tehdä enää pelkästään opettajalle vaan muille opiskelijoille? Mielestäni tämä jossain määrin vastaa työelämää, koska harvemmin siellä olen töitä tehnyt pelkästään esimiehelle, vaan lopulta kaikki tehtävät tulevat tavalla tai toisella asiakkaalle tai kaikkien nähtäville. Se motivoi tekemään parempia asiasisältöjä. Yrität tuottaa liikeidean, joka sopii kaikille ja jonka kaikki ymmärtävät. Toivot, että ideassa on kaikille jotakin. Niin opettajalle, opiskelijoille, johtoryhmälle ja sen kaikille eri jäsenille. Idea pitää myydä kaikille. Se ei riitä, että laitat vain muutamia kauniita korusanoja, vaan sinun pitää tukea argumenttisi vahvasti eri lähteillä. Liikeidean luominen ei ole niin helppoa kuin kuvitteli.
Oma pitkään kypsytetty liikeidea
Ideani oli autenttisesta pelillistetystä museokokemuksesta, missä todellisuuden päälle on verhoiltu virtuaalinen todellisuus. Idean ammensin The Void teknologiasta, jonka video löytyy alta (Sama video kuin tehtävässä, joten älä odota mitään uutta). The Void oli kauan ollut mielessäni ja tämä oli ensimmäinen kerta kun sain käyttää sitä hyödykseni - tietysti koulutehtävässä. Menestyin tehtävässä hyvin ja siitä jäi kieltämättä pirun hyvä mieli. Oman arvioni tällä kertaa meni liian alas mutta ehkä seuraavalla kerralla menee nappiin :D
Luettuani toisten blogeja tuli mieleen kysymys, että ymmärränköhän minäkään mitä digitaalisuudella tarkoitetaan? Onko se verkkosivu, mobiiliapplikaatio, gps-paikannus, tinder, 3D, jne? En ole koskaan lähtenyt sitä itse määrittämään. Pitäisikö minun? Kumminkin kurssin eka puoliskooli exodus, jonka sain hädin tuskin suoritettua. Oliko opetusmenetelmä tiivis ja hektinen? Oli. Opinko uutta? Hell Yeah.
Ilkka ottaa estradin haltuun
Opettaja vaihtui päivän puoli välissä ja aurinko alkoi paistamaan luokkahuoneeseen. Nyt alkoi digdigidigi. Ilkka Kurkela kätteli jokaisen opiskelijan ennen opetusta, mikä oli hieno aloitus. Hyvät tavat kunniaan. Ilkka säesti luokkaan partaveitsen teräviä argumentteja digitaalisuudesta - juurikin sitä, mitä me kaikki olimme odottaneet.
Käsittelimme läpi digitaalista myyntiä ja markkinointia ja sitä miksi digitaalinen strategia on tärkeää. Maustoimme tätä sosiaalisen median työkaluilla. Puhuimme siitä, että on olemassa enää H2H eli human to human. Ihmiset haluavat tulla arvostetuksi ja jopa rakastetuksi. On olemassa verkkosivustoja, jotka käyvät läpi ja arvostelevat verkkosivuston ja kertovat, miten siitä saadaan parempi. Näitä kannattaa käyttää työnhaussa hyödyksi, kun kertoo kuinka yrityksen tulisi päivittää sivujaan. Yksi näistä työkaluista on Website Grader.
Tärkein asia, mikä jäin mieleen tunnilta oli slogan "Brand is a promise delivered". Brändi ei toimi, jos se ei pidä lupaustaan. Kun se pitää lupauksensa, niin silloin se vahvistuu ja kehittyy. Pidä huoli asiakkaasta myös myyntiprosessin jälkeen. Siitä pääsemme nettihiillokseen. Nettipresenssi on hiillos, joka roihauttaa
ostosprosessin liekkeihin tai saa sen sammumaan. Siksi on tärkeää, että digitaalinen yritys pitää huolen, että nettipresenssi on kunnossa. Käyttäjät ovat voivat olla hyvinkin armottomia pikku Juho-Pettereitä.
Jos pääsit tänne asti, loppuun ei ole enää pitkä matka. Jaksaa jaksaa.
Seuraavan lainauksen kirjoitin alustavaan blogiini ENNEN toista lähiopetuspäivää:
"Osittain tämä kurssi tuntuu kryptiseltä arvoitukselta, johon odottaa löytävän ratkaisun seuraavan tehtävän takaa. Löytyykö ratkaisu seuraavan deadlinen takaa? Tiedänkö kohta, mitä Digitaalisuus tarkoittaa?"
Näin jälkeenpäin voin mainita, että ratkaisun löytyminen ei olekaan enää niin kaukana kuin kuvittelin.
Kello on nyt 22.51 ja aikaa on vaikka kuinka. Kiitos, että jaksoit lukea loppuun asti. Ja jos satuit unohtamaan...
Miljoonia vuosia evoluutioa ja
tässä minä olen kirjoittamassa elämäni ensimmäistä blogikirjoitusta.
Aina on eka kerta. Olen aina hieman vieroksunut blogien mahdollisuuksia ja hyötyjä mutta
näin koululaitoksen pakottamana minun on annettava tälle mahdollisuus.
Joten, jos et halua lukea analyysiani viime viikon koulutunneista tai
muutenkaan meitsin digitaalinen pohdinta ei kiehdo, siirry välittömästi
toiseen bittiavaruuteen tästä.
Jos
et vielä luovuttanut, niin seuraavaksi lyhyt esittely. Nimi on
Miettisen Janne ja olen työskennellyt digitaalisen median parissa
viimoiset 7 vuotta ja rapiat. Lisäksi olen opiskelen Laurean YAMK:ssa Yrityksen
kasvuun johtamista ja asun Keravalla (Tärkeä tieto). Lisätietoja minusta voi kaivella
tuossa oikealla olevasta "Tietoja minusta" osiosta, josta löytyy
kaikenmoisia sosiaalisen median härpäkkeitä. Tuolla oikealla siis -->
Seuraavaksi se koulujuttu, vielä on mahdollisuus poistua, minä varoitin.
http://cdn.meme.am/instances/57249768.jpg
Virallinen osuus
Nyt alkaa se "herkullinen" osio
nimittäin kouluaineiston läpikäynti. Viime viikon torstaina oli
ensimmäinen "Digitaalisuus palveluliiketoiminnassa" -kurssin
lähiopetuspäivä, johon tämänkin blogikirjoituksen toteuttaminen liittyy.
Kyseistä kurssia varten oli ennakkotehtävä, jossa tuli valita
kiertotalousyritys ja kehitellä yritykselle uusi liikeidea. Valitsin
yritykseksi PiggyBaggy yrityksen ja kehitin liikeidean nopeasta yhden
päivän kuljetuksesta, jonka nimesin näppärästi PiggyBaggy Today. En avaa
näitä sen enempää mutta alla on pienoinen esittelyvideo PiggyBaggystä.
Tämän
lisäksi tuli arvioida kaikkien muiden työt, eli muiden valitsemat
yritykset ja liikeideat opettajan tarjoaman Excelin mukaisesti. Myös oma
idea tuli arvioida. Ajattelin, että tämä olisi ollut helppo 15 minuutin
simpsis dampsis -tehtävä mutta olin NIIN väärässä. Arvioitavia oli
monta ja heille ei annettu pelkästään yhtä arvosanaa, vaan numeroita
annetiin useisiin eri kategorioihin ja eri skaalalla. Saimme perustelut,
miten muiden työt piti arvioida. Huomasin arvioidessani muiden
tehtäviä, että arviointia pitäisi hieman enemmän avata opiskelijoille
ennen minkään kurssin alkua. Selkeät stepit mistä arvosana syntyy. Jos
ymmärtäisin, mistä arvosanani tasan tarkkaan muodostuisivat,
kiinnittäisin huomiota niihin asiohin, jotka arvosanaan vaikuttavat.
Onko kaikilla opettajilla käytössä tällaiset samanlaiset perusteet?
Tunnilla
kävimme läpi vielä kerran liikeideat kuvitteellisen johtoryhmän edessä.
Tämä tuntui toistolta mutta mielenkiintoista oli olla osana johtoryhmää
markkinointipäällikkönä, toimitusjohtajana, HR:nä, IT-tyyppinä, jne.
Kovin nopealla tempolla tuli sopeutua täysin uuteen rooliin ja miettiä
kysymyksiä, joita kyseisen osaston edustaja saattoi kysyä liikeidean
esittelijältä.
Liikeideoiden arvioinnista saadut tulokset
Kävimme läpi arvioinnin tulokset. Opettajan laskujen mukaan, miehet arvioivat oman liikeideansa huomattavasti yläkanttiin ja naiset arvioivat oman liikeideansa alakanttiin.
Tämä on mielenkiintoista, sillä arvioidessani omaa työtäni, pyrin
pitämään mahdollisimman puolueettoman näkökulman. Silti oman työni
arviointi poikkesi yläkanttiin muiden arvioinneista. Toisaalta näen,
että tulee aina olla sopivissa määrin "tervettä" ylpeyttä. Joka
tapauksessa tulen pitämään tämän mielessä, kun seuraavan kerran arvioin
omaa työtäni.
Opiskelijoiden liikeideat eivät
olleet keskiarvojen mukaan olleet kovin omaperäisiä, ainutlaatuisia tai
radikaaleja. Siis en sano, että ne olisivat olleet mitenkään huonoja.
Sanon, että monet hyvät ideat ovat yksinkertaisia ja pieniä. Ainakin
omalta kohdalta, lähdin miettimään liikeideaa, joka on mahdollista
toteuttaa. Onkohan monella muulla ollut tämä sama ideologia? Onko se osittain suomalaisuutta, että ei olla radikaaleja ideoiden osalta?
Myöhemmin tunnilla kerrottiin, että on helpompi kehittää jotain isoa
& radikaalia, ja sen kautta lähteä haarukoimaan, että mitä pystytään
toteuttamaan. Sekin on tulokulma, jota pitää kokeilla. Ehkä seuraavan
tehtävän kohdalla..
Kaikki hyvä loppuu aikanaan
Saimme myös nipun tulosteita,
joista löytyi kiteytettynä seuraava eppinen tehtävä ja 55 nykypäivän
ansaintamallia add-on mallista peer-to-peer malleihin. Niiden kaikkien
sisäistäminen varmasti tuo lisänäkökulmaa myös työelämän haasteisiin. Jotain oppia vein jo työelämään liikeideoiden arvioinnista.
Vaikka olen suurimman osan työurastani viettänyt digitaalisen media parissa,
niin uskon, että osaamiseni on kovin siilottunutta. Uskon, että tämä
kurssi voi ainakin jollain tavalla avata ikkunanverhoa ja tuoda
päivänvaloa hämärään siilooni. Tavoitteena tällä kurssille on saada
työkaluja digitaalisuuden taistelutantereelle.
Lopetan ensimmäisen blogipostaukseni tähän. Peace out.
Kiitos, että jaksoit lukea tämän eepoksen, paikka on teidän.
