Reklamaation taide

Bongasin tänään erään julkaisun Facebookissa, missä henkilö jakoi miellyttävän sarkastisen palautteen nakkipakkauksen puuttuvasta nakista.

Siitä tulikin mieleen, että olen aikanani tehnyt reklamaatioita milloin mistäkin tuotteesta ja yleensä pyrkinyt hieman panostamaan reklamaatioviestiin. Juustonaksupussista, juustosta, rahkasta, pekonista, kuulokkeista, jne jne. Aluksi tein sitä huumorin vuoksi mutta lopulta olen huomannut, että tietyt yritykset ovat panostaneet reklamaation helppouteen ja asiakaskokemukseen huomattavasti enemmän kuin toiset yritykset. Nämä yritykset lähettävät vastaukseksi aina seuraavan yhteyshenkilön sähköpostiosoitteen, johon tulee ottaa yhteys, ei prosessille näy loppua. Joissain tapauksissa kestää viikkoja asian selvittämiseen kun toisissa tapauksissa reklamaatiohyvityksen voi saada tilille 20 minuutissa.  Mutta mennään asiaan -> reklamaatioviestiin.

Viime vuonna muutimme uuteen kotiin ja se tietää kaikenlaisen uuden tavaran ja huonekalun ostamista. JYSK:istä tuli ostettua keittiöntuoleja ja muutaman epäonnistuneen kokemuksen jälkeen pyöräytin alla olevan reklamaatioviestin JYSK:lle.

--------------------------------------------------------------------------

Hei JYSK,

Ostimme tässä tovi aikaa sitten verkkokaupastanne 6 kappaletta Klarup -tuoleja. Ne saapuivat kotiimme mainiosti ja ajallaan kotiinkuljetuksen avulla. Ainoaksi tehtäväksi meille jäi tuolien kokoaminen. Tuolit olivat pahvilaatikoissa ja useammassa eri osassa.

Tuolien kasaaminen meni aluksi kuin elokuvissa. Palaset naksahtivat paikalleen ja aurinko paistoin uuteen juuri remontoituun asuntoomme. Ruuvit olivat tuntuneet jokaisen tuolin kanssa hieman kireiltä mutta se ei haitannut, koska kohta meillä tulisi olemaan uuden karheat tuolit keittiössä.

Sitten tapahtui jotain kummaa. Yksi ruuvi ei sulavan alun jälkeen halunnutkaan mennä enää kierteille ja siitähän riemu repesi. Hetkellisen mielipahan ja ärtymyksen kautta oli pakko hyväksyä, että ruuvi ei mene kierteille ja mielikuva täydellisestä ruokaryhmästä lähti rapistumaan mielessäni. En tiedä oliko vika ruuvissa vaiko ristikossa, johon ruuvi tulee kiinni. Koska olin jo 3 tuolia onnistuneesti koonnut ja omannut rautaisen tuolien kasaamisen taidon, tuntui kovin väärältä, että yksi ruuvi ei halunnut mennä kierteille.

Sain kaikki muut 5 tuolia kuntoon mutta yksi ruuvi oli "rikki" eikä mennyt paikalleen. Eikä mukana ollut yhtään varaosia. Ei siis yhtään. Soitin Jyskin asiakaspalveluun ja kysyin että olisiko heillä tarjota ruuvia. Minua opastettiin menemään käymään liikkeessä, koska "Liikkeestä varmasti löytyy.". Vaimoni kävi Jyskissä eräs ilta, koska minä nyt vain olen kiireinen bisnesmies. Hänelle oli mukanaan rikki mennyt ruuvi mallina ja joka tapauksessa hänelle annettiin täysin vääränlainen ruuvi, joka oli liian lyhyt ja kanta liian iso.

Kävin hakemassa rautakaupasta muutaman vastaavan ruuvin(Pitempi ruuvi ja kanta pienempi). Kokeilin kyseistä ruuvia tuoliin ja ei sekään tunnu menevän mitenkään kierteille. Ja nyt kirjoitan teille tätä reklamaatiota. Olen soittanut Jyskin asiakaspalveluun ja vaimoni on käynyt Jyskin liikkeessä ja ongelma on edelleen olemassa. Huomenna meille on tulossa vieraita ja yksi joutuu istumaan sohvalla, koska ei ole tuolia.

Tästä syystä haluan saada uuden mustan keskiristikon, joka tulee Klarup -tuoliin ja muutamia ylimääräisiä ruuveja. Lisäksi toivon saavani hyvityksen, jolla turrutan nämä kaikki murheet.

Ristikolla tarkoitan Klarupin ohjekirjassa olevaa osaa C5 (Sivu 5/10)
Ruuvilla tarkoitan sivulla 4/10 mainittua M6x30mm JA niihin sisältyvät prikat (löytyy myös samalta sivulta)

..Ja kaikki tämä yhden ruuvin takia.

--------------------------------------------------------------------------

JYSK hoiti tämän jälkeen asian mallikkaasti ja sain uusien tuotteiden lisäksi ihan tuntuvan hyvityksen. Tuoli korjaantui ja aurinko paistatti päivänsäteitä jälleen uuteen keittiöömme. Nostan hattua kaikille, jotka laittavat hieman panosta sen oman reklamaatioviestinsä kirjoittamiseen.

I salute you.

Matkalla vanhemmuuteen

Viikko sitten - kello 2.10 keskiviikkona 23.8.2017.

Seison kaurapussi kädessä Hyvinkään keskussairaalan synnytysosaston käytävällä ihmettelemässä, kuinka saada kaurapussi lämmitettyä mikroaaltouunissa niin, etten samalla polta poroksi kaistaletta sairaalasta. Seuraan ohjeita ja saan pussin turvallisesti pyörimään mikron uumenissa.

Paikalle astelee nuorehko mies, joka näyttää hieman poissaolevalta. Hän istahtaa tuolille ja vaikuttaa siltä, että haluaa kertoa jotain mutta ei saa suutaan auki. 1,5h yöunet, ajankohta ja kaurapussin lämmittämisen outous saa aikaan ketjureaktion, jonka seurauksena syntyy kevyt small talk. Mies katselee ympärilleen ja kertoo saaneensa juuri äsken ensimmäisen lapsensa. Hän ei juossut synnytysosaston käytävillä ja huutanut onnesta, vaan istui rauhassa ja koki sisällään suurimpia muutoksia, mitä on koskaan ikinä kokenut. Hän ei ollut järkyttynyt, vaan hiljaisessa euforiassa, jota ei sanoin pystynyt kuvaamaan.

Olemme saamassa ensimmäistä lasta vaimoni kanssa. Raskaus on sujunut ongelmitta ja laskettu aika syyskuun lopussa. Miehenä en ole vielä todella ymmärtänyt miltä vanhemmuus tulisi tuntumaan. Tottakai realiteetit muuttuvat ja fiilis nousee eeppisiin mittasuhteisiin mutta en silti tiedä, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Sitä leijuu sellaisessa tietämättömyyden usvassa. Miehenä ei ole samanlaisessa yhteydessä vauvaan kuin äiti raskauden aikana. 

Elokuun lopussa supistukset nousivat eräänä yönä yllättäen niin korkealle, että sairaalareissu oli vääjäämättä edessä. Lähdimme Kätilöopistolle, jossa saimmekin pian tietoon, että vauva olisi mahdollisesti tulossa 5 viikkoa ennen laskettua aikaa. "Nyt se on menoa" -ajatus nousi top-of-mindiin ja prioriteetit lähtivät muuttumaan. Kaikesta huolimatta supistukset laantuivat ja pääsimme kotiin sunnuntaina.

Kaikki oli ruusuilla tanssimista maanantain ajan mutta tiistaina supistukset palasivat voimakkaampina kuin koskaan. Heräsin klo 00.25 vaimon lempeään karjaisuun: ”Nyt Janne lähdetään sairaalaan”. Lähdimme Hyvinkäälle ja sinne jäimme. Ensisilmäyksellä tilanne vaikutti toistolta viikonloppuiseen Kätilöopisto -reissuun verrattuna. Saimme huoneen Nro 3, jossa vaimo pääsi nukkumaan. Itse sain 2cm paksun jumppamaton, jonka päällä sain yöni kukkua. Kävin lämmittämässä kaurapussia vaimolle supistuksien helpottamiseksi. Muutaman nukutun tunnin jälkeen saimme aamupalaa ja siirryimme toiseen huoneeseen. 

Ennen lounasta supistukset olivat hieman helpottaneet ja kuvittelin jälleen, että pääsisimme kohta kotiin. Meillä on kotona koira, jolle pitää saada hoitaja tai ainakin käyttää, joten vaimonkin ehdotuksesta lähdin takaisin kotiin suunnitelmana viedä koira hoitoon, syödä lounas ja käydä kaupassa, jonka jälkeen palaan sairaalaan. Kun olin kotonani Keravalla syönyt lounaan, sain soiton vaimoltani ”Minua siirretään nyt synnytyssaliin, tule tänne äkkiä”. Juoksukäytin koiran ulkona ja lähdin pikapikaa kohti Hyvinkäätä. Matkan aikana mietin kaikki mahdolliset skenaariot, mitä olin elokuvista oppinut, kuinka isä tulee synnytykseen myöhässä. Pääsin sairaalalle, saatoin erheellisesti käydä yhdessä väärässä synnytyssalissa ennen kuin löysin oikean salin ja vaimoni.

Pitkiä sisäänhengityksiä ja ponnistuksia tunnin verran. Sitten se tapahtui. Pieni poika saapui maailmaan ja synnytyssalissa aika pysähtyi. Ajatukset työstä, stressistä, ongelmista ja haasteista hävisivät kuin tuhka tuuleen. Kaikki ne tuntuivat turhilta tähän hetkeen verrattuna. Kaikki kiteytyi tähän hetkeen. Poika avasi suunsa ja parkaisi ensimmäisen kerran. Sillä hetkellä silmät kostuivat ja ymmärsin, mitä vanhemmuus tulisi minulle merkitsemään. Ymmärsin, millaisia ajatuksia juuri isäksi tullut mies kävi läpi Hyvinkään synnytyssalin käytävällä kaurapussin lämmityksen aikana kertoessaan, kun kertoi saaneensa juuri lapsen. Se, mikä minulle oli ollut täysin epäselvää 14h aikaisemmin, kirkastui eteeni kirkkain eloisin pienin silmin.

Minusta oli tullut isä.

Blogin uudelleen herättäminen ja tarkoitus

Hyvä Lukija,

En ole muutamaan hetkeen kirjoittanut blogiani ja syy siihen on vahva kuin suomalainen peruskallio.

Olen ollut uskomattoman laiska.

Vuonna 2016 joulukuussa valmistuin Laurean YAMK:sta liiketalouden maisteriksi ja siitä lähtien olen onnistunut pitämään näppini irti kirjoittamisesta. Olen yhdeksän kuukautta myöhemmin tullut siihen tulokseen, että jollain perverssillä tavalla kaipaan kirjoittamista ja siihen on oiva syy: oppiminen, ymmärrys ja konkretisointi. Pää tursuaa draamaa, ideoita, innovaatioita, ajatuksia, mielipiteitä ja ne käyvät pään sisällä jatkuvaa dialogia keskenään ja välillä yksinkin. Kaikki ajatukset pyrkivät vuorovaikuttamaan toisiinsa mutta tietty suunta niiltä puuttuu.

Tämän blogin tarkoitus on antaa suuntaa ajatuksille. Sen tarkoitus on konkretisoida ajatuksia ruotuun, etteivät ne sinkoilisi pitkin tajunnanvirtaa. Uskon, että ajatuksille voi antaa positiivista suuntaa ja näin päästä irti kaikenlaisesta murehtimisesta, mitä tapahtuu niin töissä tai kotona. Kun ajatuksia konkretisoi tekstiksi, tekee niistä selkeitä itselleen ja näin ollen ajatuksiaan myös ymmärtää. Konkretisointi poissulkee tarpeettomia ajatuksia pois tajunnanvirrasta ja rauhoittaa sitä. Ymmärryksen kautta voi löytää uusia oivalluksia ja sitä kautta oppia uutta. Teen tätä pääasiallisesti vain itseäni varten mutta eihän se poissulje sitä mahdollisuutta että lukijakin voisi jotain oppia omasta tajunnanvirrastaan.

En kaiva tätä kaikkea ihan omasta hatusta. Viimeisen puolen vuoden aikana olen lukenut kirjallisuutta ja kuunnellut äänikirjoja: Aki Hintsan Voittamisen anatomia, Kimmo Takasen Tunne lukkosi, Marjo Rantasen Tunnelmamuotoilu ja Jarkko Rantasen Vaikuta tunteisiin, vaikuta päätöksentekoon. Jokainen teos on tavalla tai toisella opettanut minulle tapoja ihmisen käyttäytymisesta, ajatuksista, tunteista ja myös motiiveista. Näitä asioita availen hieman enemmän tulevissa raapustuksissa.

Kaiken tämän ohessa saatan myös oppia kirjoittamaan yhtä jos toista :D

Ehkä nyt on hyvä aika lähteä sinne lenkille ja saada taas mieli kirkkaaksi. Cheers

Kohti digitaalisempia niittyjä

Mitä jäi käteen Digitaalinen palveluliiketoiminta -kurssilta?

Viimeinen virallinen lähiopetuspäivä takana. Matka oli myrskyinen ja kivikkoinen mutta perille päästiin ehjin nahoin. Taistelu ei ole vielä ohi, joten..

https://media.giphy.com/media/uzP9bZ0xPeiaI/giphy.gif

Tunnilla puhuttiin siitä, kuinka oppimista ei tapahdu ilman tunteita. Tarvitaan seuraavia tilanteita, jotka mahdollistavat oppimisen. 

1. Vaara
2. Huumori
3. Epäonnistumiset

Todennäköisesti tämä blogi ei aiheuta vaaratilanteita mutta ehkä kirjoituksen totaalinen epäonnistuminen voi synnyttää humoristisen naurahduksen ja sitä kautta pilkahduksen huumoria. Jos se tapahtuu, saattaa myös lukijakin oppia jotain päästessään tämän blogin loppuuin.

Tallensin 30s videon siitä, mitä opin kurssilla. Lisäsin filtterin ja laitoin musiikkia mukaan. Herra M, Toivottavasti tämä riittänee tällä erää.

 

Tässä vielä opit kiteytettynä tekstiksi:

1. Ymmärtäkää se hetki kun te tuotatte arvoa asiakkaalle

Ota talteen se hetki ja jaa sitä

Kohtaan yksi en ole varma pitikö tietoa jakaa vaiko hyödyntää. Älä kuitenkaan suoraan ainakaan jaa sitä kilpailijalle. Mutta ota se tieto haltuun, typistele sitä, kerro siitä tiimillesi ja tee siitä jotain isoa. 

2. Sinun ajattelusi ei jalostu ilman toista ihmistä.

Lue kirjoja, blogeja ja keskustele toisten kanssa. Ilman toisia ihmisiä olet vankina omien ajatuksesi kanssa. Ajatukset jäävät vain haaveiksi ja ideat eivät jalostu innovaatioiksi. Mausta ajatuksia uusilla mausteilla.

3. Millaiselle me altistutaan, sellaisiksi me tullaan

Olemme tapojemme orjia ja vain rikkomalla rohkeasti tapojamme voimme löytää itsestämme täysin uusia taitoja ja osaamisia. 

https://media.giphy.com/media/qKltgF7Aw515K/giphy.gif

Sitten viimeisiä kappaleita. Kävimme kurssilla läpi monia eri aiheita kuten SEO, SEM, Spämmäily, Inbound ja Push Markkinointi. En halua kuitenkaan tehdä tästä liian pitkää, joten aloitan loppupuheenvuoroni tästä.

Valitsin kurssin, koska kuvittelin sen olevan helppo nakki. Olin väärässä ja hyvä niin. Jos haastetta ei olisi ollut mukana, niin olisiko tapahtunut mitään oppimista? Juoksen ensi toukokuussa maratonin ja taistelen itseni maaliin asti samalla raivolla kuin tämän kurssin kanssa.. Ja niin kuin kurssillakin mainittiin "Its all about the journey". 

Sanotaan, että tämä oli yksi niistä kursseista, joka tulee jäämään mieleen YAMK -ajoilta.

Kiitos vain mikäli jaksoitte lukea tänne saakka.

Ota tarvittaessa yhteyttä jannemiettii@gmail.com.

https://media.giphy.com/media/u62hvv4QL0is/giphy.gif

Blogipostaus Nro 2

Nettihiilloksen vastaisku

Tähtien sota viittausesta riippumatta kello on 21.14 perjantai-iltana. 2h 46min aikaa palauttaa toinen blogipostaus, jos oikein muistan. Ehkä kerkeän vielä. Avaan oluen. Tästä tää lähtee.

http://louisvillecoopers.com/wp-content/uploads/Keep-calm-and-let-s-do-round-2.png

Toinen lähiopetuskerta takana ja suurin työtaakka takana. Tulee mietittyä, että mitä h*lvettiä sitä juuri äsken tapahtui mutta ehkä parempi hieman käydä läpi mitä toisessa tehtävässä tapahtui.

Toisessa tehtävässä tarkoituksena oli luoda uusi liikeidea museoihin, jolla nuoret aikuiset saataisiin takaisin museoihin. Opettajan toiseen tehtävään oli jälleen tiukka aikataulu, joka koostui useammasta eri tehtävästä. Pääsi jälleen luomaan uutta; lyhyitä ja pitkiä ideoita, ja siihen päälle raapustettiin vielä business model canvas & service logic business canvas. Ennakkotehtävästä saadun kokemuksen perusteella oppi kuinka ne nallekarkit oikein jaetaan ja se antoi suunnan tälle tehtävälle. Älä vakuuta opettajaa, vakuuta opiskelijat, vakuuta johtoryhmä.

Millainen vaikutus tehtävien suorittamiseen tulee, kun tehtäviä ei tehdä enää pelkästään opettajalle vaan muille opiskelijoille? Mielestäni tämä jossain määrin vastaa työelämää, koska harvemmin siellä olen töitä tehnyt pelkästään esimiehelle, vaan lopulta kaikki tehtävät tulevat tavalla tai toisella asiakkaalle tai kaikkien nähtäville. Se motivoi tekemään parempia asiasisältöjä. Yrität tuottaa liikeidean, joka sopii kaikille ja jonka kaikki ymmärtävät. Toivot, että ideassa on kaikille jotakin. Niin opettajalle, opiskelijoille, johtoryhmälle ja sen kaikille eri jäsenille. Idea pitää myydä kaikille. Se ei riitä, että laitat vain muutamia kauniita korusanoja, vaan sinun pitää tukea argumenttisi vahvasti eri lähteillä. Liikeidean luominen ei ole niin helppoa kuin kuvitteli.

Oma pitkään kypsytetty liikeidea

Ideani oli autenttisesta pelillistetystä museokokemuksesta, missä todellisuuden päälle on verhoiltu virtuaalinen todellisuus. Idean ammensin The Void teknologiasta, jonka video löytyy alta (Sama video kuin tehtävässä, joten älä odota mitään uutta). The Void oli kauan ollut mielessäni ja tämä oli ensimmäinen kerta kun sain käyttää sitä hyödykseni - tietysti koulutehtävässä. Menestyin tehtävässä hyvin ja siitä jäi kieltämättä pirun hyvä mieli. Oman arvioni tällä kertaa meni liian alas mutta ehkä seuraavalla kerralla menee nappiin :D

Luettuani toisten blogeja tuli mieleen kysymys, että ymmärränköhän minäkään mitä digitaalisuudella tarkoitetaan? Onko se verkkosivu, mobiiliapplikaatio, gps-paikannus, tinder, 3D, jne? En ole koskaan lähtenyt sitä itse määrittämään. Pitäisikö minun? Kumminkin kurssin eka puoliskooli exodus, jonka sain hädin tuskin suoritettua. Oliko opetusmenetelmä tiivis ja hektinen? Oli. Opinko uutta? Hell Yeah.

Ilkka ottaa estradin haltuun

Opettaja vaihtui päivän puoli välissä ja aurinko alkoi paistamaan luokkahuoneeseen. Nyt alkoi digdigidigi. Ilkka Kurkela kätteli jokaisen opiskelijan ennen opetusta, mikä oli hieno aloitus. Hyvät tavat kunniaan. Ilkka säesti luokkaan partaveitsen teräviä argumentteja digitaalisuudesta - juurikin sitä, mitä me kaikki olimme odottaneet.

Käsittelimme läpi digitaalista myyntiä ja markkinointia ja sitä miksi digitaalinen strategia on tärkeää. Maustoimme tätä sosiaalisen median työkaluilla. Puhuimme siitä, että on olemassa enää H2H eli human to human. Ihmiset haluavat tulla arvostetuksi ja jopa rakastetuksi. On olemassa verkkosivustoja, jotka käyvät läpi ja arvostelevat verkkosivuston ja kertovat, miten siitä saadaan parempi. Näitä kannattaa käyttää työnhaussa hyödyksi, kun kertoo kuinka yrityksen tulisi päivittää sivujaan. Yksi näistä työkaluista on Website Grader.

Tärkein asia, mikä jäin mieleen tunnilta oli slogan "Brand is a promise delivered". Brändi ei toimi, jos se ei pidä lupaustaan. Kun se pitää lupauksensa, niin silloin se vahvistuu ja kehittyy. Pidä huoli asiakkaasta myös myyntiprosessin jälkeen. Siitä pääsemme nettihiillokseen. Nettipresenssi on hiillos, joka roihauttaa ostosprosessin liekkeihin tai saa sen sammumaan. Siksi on tärkeää, että digitaalinen yritys pitää huolen, että nettipresenssi on kunnossa. Käyttäjät ovat voivat olla hyvinkin armottomia pikku Juho-Pettereitä.

Jos pääsit tänne asti, loppuun ei ole enää pitkä matka. Jaksaa jaksaa.

Seuraavan lainauksen kirjoitin alustavaan blogiini ENNEN toista lähiopetuspäivää:

"Osittain tämä kurssi tuntuu kryptiseltä arvoitukselta, johon odottaa löytävän ratkaisun seuraavan tehtävän takaa. Löytyykö ratkaisu seuraavan deadlinen takaa? Tiedänkö kohta, mitä Digitaalisuus tarkoittaa?"

Näin jälkeenpäin voin mainita, että ratkaisun löytyminen ei olekaan enää niin kaukana kuin kuvittelin.

Kello on nyt 22.51 ja aikaa on vaikka kuinka. Kiitos, että jaksoit lukea loppuun asti. Ja jos satuit unohtamaan...

https://media.giphy.com/media/vCKC987OpQAco/giphy.gif

PS: Tämä on Terhille kirjallisesta palautteesta.

https://media.giphy.com/media/AeWoyE3ZT90YM/giphy.gif

Eka blogikirjoitelma

Parahin lukijani,

Miljoonia vuosia evoluutioa ja tässä minä olen kirjoittamassa elämäni ensimmäistä blogikirjoitusta. Aina on eka kerta. Olen aina hieman vieroksunut blogien mahdollisuuksia ja hyötyjä mutta näin koululaitoksen pakottamana minun on annettava tälle mahdollisuus. Joten, jos et halua lukea analyysiani viime viikon koulutunneista tai muutenkaan meitsin digitaalinen pohdinta ei kiehdo, siirry välittömästi toiseen bittiavaruuteen tästä.

Jos et vielä luovuttanut, niin seuraavaksi lyhyt esittely. Nimi on Miettisen Janne ja olen työskennellyt digitaalisen median parissa viimoiset 7 vuotta ja rapiat. Lisäksi olen opiskelen Laurean YAMK:ssa Yrityksen kasvuun johtamista ja asun Keravalla (Tärkeä tieto). Lisätietoja minusta voi kaivella tuossa oikealla olevasta "Tietoja minusta" osiosta, josta löytyy kaikenmoisia sosiaalisen median härpäkkeitä. Tuolla oikealla siis -->

Seuraavaksi se koulujuttu, vielä on mahdollisuus poistua, minä varoitin.

http://cdn.meme.am/instances/57249768.jpg

Virallinen osuus

Nyt alkaa se "herkullinen" osio nimittäin kouluaineiston läpikäynti. Viime viikon torstaina oli ensimmäinen "Digitaalisuus palveluliiketoiminnassa" -kurssin lähiopetuspäivä, johon tämänkin blogikirjoituksen toteuttaminen liittyy. Kyseistä kurssia varten oli ennakkotehtävä, jossa tuli valita kiertotalousyritys ja kehitellä yritykselle uusi liikeidea. Valitsin yritykseksi PiggyBaggy yrityksen ja kehitin liikeidean nopeasta yhden päivän kuljetuksesta, jonka nimesin näppärästi PiggyBaggy Today. En avaa näitä sen enempää mutta alla on pienoinen esittelyvideo PiggyBaggystä.

Tämän lisäksi tuli arvioida kaikkien muiden työt, eli muiden valitsemat yritykset ja liikeideat opettajan tarjoaman Excelin mukaisesti. Myös oma idea tuli arvioida. Ajattelin, että tämä olisi ollut helppo 15 minuutin simpsis dampsis -tehtävä mutta olin NIIN väärässä. Arvioitavia oli monta ja heille ei annettu pelkästään yhtä arvosanaa, vaan numeroita annetiin useisiin eri kategorioihin ja eri skaalalla. Saimme perustelut, miten muiden työt piti arvioida. Huomasin arvioidessani muiden tehtäviä, että arviointia pitäisi hieman enemmän avata opiskelijoille ennen minkään kurssin alkua. Selkeät stepit mistä arvosana syntyy. Jos ymmärtäisin, mistä arvosanani tasan tarkkaan muodostuisivat, kiinnittäisin huomiota niihin asiohin, jotka arvosanaan vaikuttavat. Onko kaikilla opettajilla käytössä tällaiset samanlaiset perusteet?

Tunnilla kävimme läpi vielä kerran liikeideat kuvitteellisen johtoryhmän edessä. Tämä tuntui toistolta mutta mielenkiintoista oli olla osana johtoryhmää markkinointipäällikkönä, toimitusjohtajana, HR:nä, IT-tyyppinä, jne. Kovin nopealla tempolla tuli sopeutua täysin uuteen rooliin ja miettiä kysymyksiä, joita kyseisen osaston edustaja saattoi kysyä liikeidean esittelijältä.

Liikeideoiden arvioinnista saadut tulokset

Kävimme läpi arvioinnin tulokset. Opettajan laskujen mukaan, miehet arvioivat oman liikeideansa huomattavasti yläkanttiin ja naiset arvioivat oman liikeideansa alakanttiin. Tämä on mielenkiintoista, sillä arvioidessani omaa työtäni, pyrin pitämään mahdollisimman puolueettoman näkökulman. Silti oman työni arviointi poikkesi yläkanttiin muiden arvioinneista. Toisaalta näen, että tulee aina olla sopivissa määrin "tervettä" ylpeyttä. Joka tapauksessa tulen pitämään tämän mielessä, kun seuraavan kerran arvioin omaa työtäni.

Opiskelijoiden liikeideat eivät olleet keskiarvojen mukaan olleet kovin omaperäisiä, ainutlaatuisia tai radikaaleja. Siis en sano, että ne olisivat olleet mitenkään huonoja. Sanon, että monet hyvät ideat ovat yksinkertaisia ja pieniä. Ainakin omalta kohdalta, lähdin miettimään liikeideaa, joka on mahdollista toteuttaa. Onkohan monella muulla ollut tämä sama ideologia? Onko se osittain suomalaisuutta, että ei olla radikaaleja ideoiden osalta? Myöhemmin tunnilla kerrottiin, että on helpompi kehittää jotain isoa & radikaalia, ja sen kautta lähteä haarukoimaan, että mitä pystytään toteuttamaan. Sekin on tulokulma, jota pitää kokeilla. Ehkä seuraavan tehtävän kohdalla..

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Saimme myös nipun tulosteita, joista löytyi kiteytettynä seuraava eppinen tehtävä ja 55 nykypäivän ansaintamallia add-on mallista peer-to-peer malleihin. Niiden kaikkien sisäistäminen varmasti tuo lisänäkökulmaa myös työelämän haasteisiin. Jotain oppia vein jo työelämään liikeideoiden arvioinnista.

Vaikka olen suurimman osan työurastani viettänyt digitaalisen media parissa, niin uskon, että osaamiseni on kovin siilottunutta. Uskon, että tämä kurssi voi ainakin jollain tavalla avata ikkunanverhoa ja tuoda päivänvaloa hämärään siilooni. Tavoitteena tällä kurssille on saada työkaluja digitaalisuuden taistelutantereelle.

Lopetan ensimmäisen blogipostaukseni tähän. Peace out.

Kiitos, että jaksoit lukea tämän eepoksen, paikka on teidän.

http://who-is-awesome.com/who-is-awesome.jpg